Kesäviikot 2025
Jouni Seppänen
Maija maalaa taulun ja laittaa sen julkisesti näkyviin taidegalleriaan. Kaija tekee taulusta jäljennöksen ja laittaa sen näkyviin omaan galleriaansa ilman Maijan lupaa.
- 1 §
- Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. — —
- 2 §
- Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Maijalla oli taulun tekijänä oikeus määrätä kappaleiden valmistamisesta ja yleisön saataviin saattamisesta.
Jarkko on tehnyt matematiikan harjoitusmonisteen, jossa on 90 lukiomatematiikan harjoitustehtävää malliratkaisuineen. Merikki kopioi monisteen oppilaille ja ottaa kopioinnista maksun.
Jos kaksi henkilöä lukee saman oppikirjan jonkin teoriakokonaisuuden ja tekee sitten siihen liittyvän harjoitustehtävän, niin ratkaisujen voi odottaa olevan hyvin lähellä toisiaan. Alkeismatematiikassa ei juuri ole tilaa vaihteluille. — —
[S]aadakseen TekijäL 1 §:n mukaista tekijänoikeussuojaa kirjallisen tai taiteellisen tuotteen on yllettävä teostasoon eli ylitettävä niin sanottu teoskynnys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teoksessa käytettyä ilmaisumuotoa on voitava pitää niin itsenäisenä ja omaperäisenä, että kukaan muu ei vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt muodoltaan samaan lopputulokseen.
Tehtäväkokoelma ei ollut teos, joten sitä ei koskenut tekijänoikeus. (Tosin jos tehtävät olisivat olleet erityisen omaperäisiä, esim. runomuodossa, ne olisivat voineet muodostaa teoksen.)
Sitä voisi koskea luettelosuoja, mutta samassa lausunnossa
tekijänoikeusneuvosto toteaa, että jokin oppi- tai harjoituskirja voi olla TekijäL 49 §:n nojalla suojattu ns. luettelosuojalla, jos se sisältää suuren määrän, kuten satoja tai tuhansia kappaleita esimerkiksi matemaattisia harjoitustehtäviä tai malliratkaisuja.
Hermanni lainaa kirjastosta CD-levyn ja kopioi musiikin itselleen kuunneltavaksi.
- 12 §
- Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Kyseessä oli teoksen kopiointi, joka on tekijänoikeuden piirissä, mutta tekijänoikeuteen on poikkeuksia. Yksi niistä on se, että teoksesta saa tehdä muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten.
Hermanni ei saa:
Huopa lainaa kirjastosta tietokoneohjelman ja kopioi sen itselleen yksityiseen käyttöön.
- 12 §
- — — Tämän pykälän säännökset eivät koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta eivätkä rakennusteoksen valmistamista.
Tämä on poikkeuksen poikkeus:
Tekijänoikeuslaki suojaa alkuperäistä ohjelmaa
MUTTA yksityinen käyttö on poikkeuksena sallittu
MUTTA poikkeus ei koskekaan tietokoneohjelmaa
Sitaattioikeus; ylioppilaskoe; jumalanpalvelus; radio- ja televisiolähetysten tallentaminen sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa; arkistot, kirjastot ja museot; Kansallinen audiovisuaalinen instituutti; teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi; …
Näitä on vaikka mitä, ja niihin on kaikenlaisia sääntöjä.
Tekijänoikeus syntyy aina tekijälle, mutta tietokoneohjelman ja siihen välittömästi liittyvän teoksen tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, jos ohjelma on tehty työsuhteessa työtehtävien suorittamiseksi.
Tietokoneohjelmia ei aluksi pidetty teoksina, ja niitä kopioitiin surutta. Bill Gates julkaisi kuuluisan kirjeen, jossa hän protestoi tätä.
Richard Stallman tottui MIT:ssä kopioimaan ohjelmia vapaasti, mutta kaupallistumisen myötä ohjelmia alkoi suojata tekijänoikeus. Hän piti melkein ihmisoikeusloukkauksena, että ohjelmia ei saa tutkia, muunnella ja jakaa.
Stallman perusti 1983 GNU-projektin, joka tuotti vapaita ohjelmia. GNU-lisenssi vaatii jakamaan muokatut teokset samalla lisenssillä, jotta niitä ei voi kaapata suljettuun jakeluun.
Vapaata on myös sellainen koodi, jota saa jakaa vapaasti ilman tätä vastavuoroisuusperiaatetta, mutta GNU suosii omaa lisenssiään.
Kaikki eivät pitäneet Stallmanin hippimeiningistä, joten keksittiin käsite avoin lähdekoodi, joka tarkoittaa käytännössä samaa mutta sopii paremmin kaupalliseen maailmaan.
Joskus käytetään käsitettä
Free/Libre/Open Source Software (FLOSS),
joka kattaa molemmat.
Merkittävä osa ohjelmistotuotannosta perustuu nykyään avoimen lähdekoodin hyväksikäyttöön. Esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmällä on valtava taloudellinen merkitys ja Python-ohjelmointikieli on avointa lähdekoodia.
Lisenssi: tekijänoikeuden haltijan julistus siitä, mitä rajoituksia hän asettaa tekijänoikeuslain nojalla.
Esim. ”saat käyttää ohjelmaa vain jos pompit samalla yhdellä jalalla” ei ole mielekäs lisenssiehto.
Kaupallisissa ohjelmissa ja palveluissa voi olla tosi monimutkainen
lisenssi, ja niitä käyttääkseen pitää klikata ”olen lukenut ja hyväksyn
ehdot”
(yksi maailman yleisimmistä valheista).
Pääluokat:
Sitten valtava määrä variantteja.
”The Software shall be used for Good, not Evil”,
”Do What the F... You Want to Public License”,
Nokia Open Source License, ...
Pääluokat:
Sitten on ei-kaupallisen käytön sallivia lisenssejä,
joissa kaupallisuuden määritteleminen on ongelma.
Tekoälymalleja on muka-avoimilla lisensseillä, joissa
on rajoituksia liikevaihdolle tms.
Jouni kerää osoitekirjaansa tuttaviensa osoitteet, puhelinnumerot, henkilötunnukset, poliittisen suuntautumisen ja terveystiedot (jos saa ne selville esim. keskustelussa).
2 artikla
2. Tätä asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn,— —
c) jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa;
Jounin pitää kuitenkin varoa, ettei anna tietoja eteenpäin. Mahdollinen rikos olisi ”yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen”.
Verkkosivulla ei ole ollenkaan evästeiden hyväksymiseen tai muuhun vastaavaan liittyvää suostumuskyselyä.
... jos sivu ei kerää henkilötietoja
... tai jos se kerää henkilötietoja vain välttämättömän määrän
Jos on käytössä esim. Google Analytics tai Metan jakopalvelu tai vastaavia.
Kaupungin työntekijät tallentavat noin 20 vuoden ajan noin 750 000 asiakirjaa: mm. oppilaiden henkilötietoja, erityisen tuen päätöksiä, passikopioita ja terveystietoja, verkkolevylle jonka tietoturvasta ei ole huolehdittu riittävästi.
Tiedot vuotavat tietomurron yhteydessä tuntemattomalle taholle.
Asiasta tiedottaminen ontuu pahasti, koska uhreja on ehkä 300 000 eikä ole edes selvää, ketkä kuuluvat joukkoon.
... nimittäin moraalisesti
... mutta GDPR ei koske julkisen vallan käyttöä
Menettely, jossa henkilö tunnistetaan hetun avulla, ei ole laillinen. Silti joistakin verkkokaupoista voi nimen ja hetun avulla tilata laskulla.
Evästekyselyt liittyvät siihen, että yritetään saada käyttäjän suostumus. On kuitenkin kyseenalaista, onko suostumus useinkaan huolella punnittu.